Jostain syystä olen kuullut Kantai Collectionin animeversiosta lähinnä huonoa palautetta. Ehkä alkuperäisen pelin faneilla on syynsä, siitä en tiedä kun en peliä kielimuurin vuoksi ole päässyt kokeilemaan, mutta en saa päähäni mikseivät Kancolleen aikaisemmin tutustumattomatkaan tunnu pitävän tästä - vai ovatko sitten Myanimelistin arvostelijat vain höpsäköitä?
Mulle henkilökohtaisesti Kantai Collection on juuri sitä mitä söpön, ganbaroivan tytypiirretyn kuuluukin olla: söpö ja ganbaroiva. Toki sarjassa on puutteensa: välillä tappelutilanteiden animointi paistaa silmään ikävästi ja... Oikeastaan se olikin sitten siinä. Tapahtumien looginen jatkumo oli hatara jos sellaista edes esiintyi, mutta se ei haittaa. Toki kriisitilanteet ratkesivat turhan helposti ja deus ex machinoita hyödyntäen, mutta se ei haittaa. Tietenkään en ymmärtänyt kaikkia sotakoneistoihin liittyviä termejä, mutta sekään ei haittaa. Ehkä pyyhkäisen puutteet maton alle liian helposti, mutta koen sen oikeaksi koska jatkuva juoni, tapa jolla pulmat ratkaistaan tai edes ne laivatykit eivät olleet Kancollen pointti. Kancollen pointti on hauskanpito ja vaikeuksista yli pääseminen tavalla millä tahansa. Tärkeintä on, että hankaluudet ylipäätään selvitetään eikä unohdeta pitää hauskaa ja elää täysillä siinä sivussa.
Myönnän kyllä, että rupesin katsomaan Kancollea vähän epäilevällä fiiliksellä. Mietin että voiko tästä muka saada jotain irti kun ei valmiiksi tunne fandomia ja hahmojakin on niin kamala liuta! Mutta tytyjen paljous ei ainakaan meikäläisen menoa haitannut, itse asiassa päin vastoin. Sain jokaisesta yhtään relevantimmasta hahmosta ainakin jotain irti ja pidin kaikista, mikä sai taistelut tuntumaan oikeasti merkittäviltä, kun mua jopa kiinnosti mitä ihanille tytyille tapahtuu. Siksi vähän hämmentää lukea arvosteluja, joissa katsojat harmittelevat kun ei tytyistä saa minkäänlaista otetta jos ei ole peliin koskenut. Minkälaista otetta noista muka sitten pitäisi saada? Enpä itse ainakaan usko että poi tarkoittaa mitään sen kummempaa kuin vain poi, ja Kongoun huono englanti on ihan hupaisaa vaikken tiedäkään mistä se johtuu. Musta tuntuukin, että katsojat on asettaneet Kancollen riman paljon perus moesarjoja korkeammalle johtuen ehkä pelin suosiosta. Mutta ei tämmöisissä sarjoissa kuulu olla piilomerkityksiä eikä tematiikkaa. Niistä kuuluu tulla hyvä mieli.
Kyllähän Kancolle olisi voinut tehdä joitain asioita toisin, esimerkiksi joitain tyttösiä olisi voitu säästellä toista kautta varten ja päähenkilö olisi voinut olla joku muu ja ties mitä, mutta en tiedä olisiko se kuitenkaan onnistunut paremmin. En oikeastaan usko, että olisi. Tai siis, voiko paremmaksi vetää jos rupean itkemään finaalijaksossa ihan siitä ilosta että kaikki tytöt taistelevat parhaansa mukaan ruudulla yhtä aikaa käsi kädessä? Se oli sitä aitoa ystävyyttä ja ryhmähenkeä ja lojaaliutta, jota tämmöisiltä sarjoilta kaipaan. Kancolle toi sellaisen ihanan lämpöisen olon, joka syntyy kun tietää olevansa rakastettu. Tämä sarja muistutti, miten animen katsominen on kaikkein nautittavinta: kun sitä katsoo tunteella.
Yuudachi ja Hibiki on parhaat tytyt. Ja ne pikkuiset pilotit (rip in pieces </3).
